KUVAN RAKENTAMISEN PERUSTEET 4OP

            Aloitimme opinnot kuvan rakentamisen perusteilla. Kotona kurssin kuvausta lukiessani en vakuuttunut sen sisällöstä. Ensimmäisellä kerralla Antti Lokka esitteli erilaisia tapoja joilla kuva rakentuu. Vaikka opetus tapahtui perjantai-iltana työpäivän jälkeen, ei väsymys juurikaan mieltä painanut vaan huomasin uppoutuvani mielenkiintoiseen ja itselleni uuteen aiheeseen. Antti näytti meille powerpoint- esityksen kuvanrakentamisen perusteista ja eri tavoista oli aina esimerkkiteos. Tässä tuli paljon mielenkiintoista ja uutta tietoja sekä olo että oma tietämys on todella lapsenkengissä tässä vaiheessa.
        Saimme myös yhden ennakkotehtävän seuraavaa kertaa varten. Anna Ruth on  Jyväskylässä asuva Kanadalaissyntyinen taiteilija ja hän antoi meille tehtäväksi etsiä kaksi kuvaa teoksista, jotka ovat herättäneet keskustelua tai kritiikkiä. Kuviksi sai myös valita teoksia, jotka eivät itseä miellyttäneet.


         Annan antaessa tehtävää, mieleeni tuli heti Tommi Toijan "bad bad boy" 2013. Teos oli esillä Helsingin Kauppatorin vieressä loppukesästä ja syksystä 2014, kunnes se siirrettiin nykyiseen sijoitupaikkaansa Jätkänsaareen. Teos sai paljon julkisuutta mediassa ja se pääasiassa sai ihmisiltä positiivista palautetta. Turistit kuvasivat sitä ahkerasti ja taidettiin siitä tehdä myös vetoomus Helsingin kulttuurilautakunnalle, että teos saisi jäädä Kauppatorin altaan reunalle. Lautakunta kuitenkin eväsi vetoomuksen ja perusteli päätöstään tarjota tilaisuuksia muillekin taitelijoille saada teoksiaan väliaikaisesti näkyville paikoille.

Lähde:pinterest

            Toinen teos jonka tehtävään mietin oli Teemu Mäen teos "My Way, a Work in Progress" . Tämä kyseinen videoteos sisältää kohtauksen, jossa Mäki tappaa eläinsuojeluyhdistykseltä hakemansa kissan kirveellä ja lopuksi ejakuloi kissan päälle. Kissantappokohtaus kestää 6 sekuntia ja itse. Teosta ei ole esitetty julkisesti Suomessa ja se on siirretty Nykytaiteen museon kokoelmista Kuvataiteen keskusarkiston kokoelmiin. Teos herätti 15 vuotta julkaisunsa jälkeen uuden julkisen keskustelun ja Teemu Mäki on saanut runsaasti vihaista ja agressiivista palautteita tästä teoksesta, jota juuri kukaan ei ole edes nähnyt.

            Anna oli etsinyt vastaavanlaisia teoksia  ja koonnut näistä sekä lähettämistämme kuvista esityksen. Kävimme kaikkien kuvat läpi ja hän avasi meille ajatuksia kuvien takaa ja mitä taiteilijat olivat mahdollisesti miettineet teosta tehdessä. Näin moni outo tai hämmennystä aiheuttava teos ei tuntunutkaan enää niin vastemieliseltä.  Saimme paljon hyvää keskustelua aikaiseksi Annan kanssa. Mielellään olisi vielä käynyt läpi toisen määrän vastaavia kuvia, sillä niin mielenkiintoinen oli päivän anti.



                           motiivikuvaus


         Näistä ensimmäisistä kursseista saimme kotitehtäviksi myös  käydä kolmessa näyttelyssä kevään ja syksyn aikana sekä toteuttaa motiivikuvasarjan. Se sisältää 3-10 valokuvaa joissa toistuu sama aihe tai teema. Tämän tehtävän ajattelin toteuttaa kesän aikana, mutta syksylle se jäi ja kuitenkin lopullisessa palautuksessa valikoin kuvia jotka oli otettu n. kahden viime vuoden aikana. Aluksi olin miettinyt aiheeksi perspektiiviä tai heijastuksia, mutta aiheesta otetut kuvat eivät olleet sellaisia kuin ajattelin.

           Halusin käyttää tähän sarjaan kuvia jotka eivät laadullisesti olleet kovin hyviä, mutta niissä näkyy kiinnostukseni kohteeni; taivas, pilvet ja auringonvalo ja varjot. Kuvat on otettu kaikki Haukanniemestä, joka sijaitsee Jyväskylän Kortesuolla. Käyn tuolla säännöllisen epäsäännöllisesti lenkillä koirieni kanssa, koska siellä näkee huikean hienoja auringonlaskuja ja paikan päällä tunnelma on kuin olisi maalla tai satumetsässä eikä kivenheiton päässä kaupungin hulinasta. Paikka on minulle hyvin rentouttava ja koen olevani siellä kuin kotonani. 

            Kuvat lähetin Antille sähköpostilla täysin raakoina ilman minkäänlaista muokkausta. En teettänyt niitä paperikuviksi, mutta sen haluaisin vielä myöhemmin toteuttaa. Tehtävä oli hyvä ja mielenkiintoinen. Aiheita tähän tehtävään olisi ollut monia, ainoastaan oma ajankäyttö aiheutti sen että, kuvien laatu on huono. En osaa kuvata teknisen hienoja kuvia vaan valokuvaaminen on minulle täysin fiilispohjaista. haluaisi kyllä oppia lisää kuvaamiesta ja kameran käytöstä, mutta sen aika ei ole nyt. Olisin voinut käyttää tehtävässä järjestelmäkameraa ja suunnitella kuvia enemmän. Toisaalta nyt ne ovat näköisiäni ja ehkä kiinostukseni kohteet tulevat kuitenkin näistä ilmi.

         Syksyllä kurssi jatkui ja meillä oli kahtena viikonloppuna 
neulanreikävalokuvausta sekä syanotypiaa Rune Snelmannin opettamana. Näistä kursseista kerron tarkemmin "valokuvaus" - otsakkeen alla.
                              
                                       Näyttelyt

          Saimme siis tehtäväksi käydä kolmessa näyttelyssä ja analysoida niitä. Olen käynyt näyttelyissä aikuisiällä paljon ja tehtävä sinänsä ei tuntunut vaikealta kunnes sana analyysi alkoi ahdistamaan.Tehtävään annettiin visuaalisen analyysin malli, jota saimme käyttää apuna tässä tehtävässä. Tämä on vaikea tehtävä itselleni, sillä minä yleensä vain "pidän, rakastan, ihan sama tai inhoan" jotain teosta. En osaa niinkään sanoa miksi näin tunnen tai analysoi teoksia. Minua kiehtoo usein tekniikka tai visuaalisuus enemmän, kuin se mitä taiteilija teoksellaan halua ilmaista. Tämä tehtävä haastoi siihen mutta, olisin kaivannut vielä selkeämpää ohjeistusta tehtävään.

         Minulle taide on tärkeää ja liittyy elämääni päivittäin. Se on asia joka herättää parhaimmillaan ja pahimmillaan minussa voimakkaita fyysisiä reaktioita. Tunne vastaa hiukan vastarakastumista ja teosta katsoessa tai kuunneltaessa tunne ei katoa. Myös epämiellyttävä taide aiheuttaa minussa fyysisiä oireita. En voisi elää niin onnellisena, jos en saisi olla yhteydessä taiteeseen. Taide on itselleni maalauksia, grafiikka, musiikkia, kuvanveistoa, valokuvia, elokuvia, kirjoja, sanoja, luontoa ja ihmisiä, elämää.      

     Opiskeluaikana opin käymään näyttelyissa, sillä kotonani ei niissä käyty. Muistan kerran kun kävimme luokkamme kanssa katsomassa kuvallisten aineiden opettajamme Marko Viljakan näyttelyn, jossa oli valtavia tummansävyisiä abstrakteja öljymaalauksia. Katsottuani vain pienen hetken niitä, minua rupesi oksettamaan ja jouduin poistumaan tilasta. Keskustelin reaktioistani Markon kanssa ja hän kertoi maalanneensa työt erittäin haastavan ja raskaan elämänvaiheen aikana. Se tunne välittyi ainakin minulle vahvasti niistä teoksista.

       Itselleni taidemuodoista mieluisimpia ovat veistokset, grafiikka, ympäristötaide, valokuvat, kollaasit, käsitetaide, suuret työt, työt joissa jokin idea tai juju, teknisesti taitavat työt tai teokset joiden värimaailma on minun näkemykseni mukaan"täydellinen".



           "kosketus-Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely"
                     Emma Espoon modernin taiteen museo ,tammikuu 2017

               Ensimmäinen näyttely oli Espoon modernintaiteen museo Emman näyttely "kosketus-Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely". Tämä näyttely koostuu kolmesta osasta ja sen teemana oli ihmisyys. Teemoina olivat; ihminen,tila ja kohtaaminen, ihminen, identiteetti ja keho  sekä ihminen ja valta.

        Itselleni parhaiten jäi mieleen Anna Estariolla(s.1980) ja hänen teoksensa Iris . Iris on veistos ja media installaatio. Se on hyvin realistinen kasvokuva vanhasta naisesta. Iris on tehty lateksista ja silmissä pyörii kaleidoskooppia muistuttavia kuvioita, jotka on heijastettu videoprojisointina.

         Teos tuli eteen näyttelyssä loppupuolella kun tuntui että visuaalinen laarini alkoi jo olla täynnä. Yksinäinen vanhan naisen pää lepäsi näyttelyjalustan päällä ja näytti siltä kuin se  hiljalleen työntyisi tai vajoaisi jalustaan. Lähempi tarkastelu osoitti ettei kyseessä ollut vain äärimmäisen realistiset iäkkäät kasvot. Silmiin oli heijastettu videoprojisointi ja tuntui että "jokin" oli ottanut naisen ruumiin haltuunsa ja halusi kertoa hänen silmiensä avulla jotakin. Säikähdin jo pelkkää päätä katsoessa ja projisoinin huomattuani se rupesi ahdistamaan. Palasin teoksen luo kuitenkin kolme kertaa. Se oli yhtäaikaa herkkä, ahdistava, kaunis,hauras, pelottava ja kiehtova.  Ehkäpä se mikä minuun teki vaikutuksen idean ja teknisen toteutuksen lisäksi, oli omat muistot. Minulle hyvin läheinen ja rakas mummoni kuoli muutama vuosi sitten ja teos toi mieleeni minulle hänet hyvin elävästi.

         Näyttelyn jälkeen tutustuin netin kautta katalonialais- syntyiseen Anna Estarriollaan (joka asuu ja työskentelee nykyisin Helsingissä) ja hänen teoksiinsa. Pidin kovasti näkemästäni ja lukemastani. Haluan ehdottomasti tutustua hänen teoksiinsa tulevaisuudessa lisää. Työt ovat pääosin installaatioita ja mediataidetta. Aiheina hänellä on usein teoksissaan ihmiset, yksilön- ja yhteisön käyttäytyminen, tunteet, todellisuuden hahmottaminen ja viestintä. Hän on saanut 2015 mediataiteen AVEK-palkinnon.

                   Yuichiro Sato– Japanese Painting

                      Galleria Becker ,  Jyväskylä ,  huhtikuu 2017

         Toinen näyttely oli galleria Beckerissä ollut Yuichiro Sadon (s.1979) näyttely. Tämä japanilainen taiteilija tuli Suomeen apurahan turvin, koska halusi työskennellä keskellä rauhallista ja karua luontoamme. Aiemmin Japanissa hän on maalannut abstrakteja maalauksia, mutta suomeen tultuaan on hän löytänyt uuden ilmaisutavan.

          Näistä teoksista en osannut nimetä yhtä suosikkia vaan kaikki suuret (yksi teos oli peräti 10 metriä leveä) tekivät vaikutuksen. Näyttelyssä oli myös kymmenkunta A3 kokista työtä, mutta ne eivät tehneet niin suurta vaikutusta.Työt olivat pääasiallisesti toteutettu lyijykynällä, tussilla tai grafiittikynillä. Niiden tekninen taituruus oli omaa luokkaansa, mutta parasta oli se tunnelma jonka sai teosten läheisyydessä. Koko galleriassa oli rauhaisa ja levollinen tunnelma niin kuin oikeassa metsässä on. Vaikka kuvissa ei ollut väriä vaan ne olivat mustavalkoisia, tuntui kuin olisi oikeasti astunut suomalaiseen metsään tai maisemaan. Näyttelytilassa saattoi kuvitella kuulevansa tuulenhuminan tai linnunlaulua, jos olisi sulkenut silmänsä. Kävin katsomassa näyttelyn kahdesti, koska se teki niin suuren vaikutuksen minuun.

                               "sur la mer"
                  Galleria Becker , Jyväskylä, heinäkuu  2017

       Kolmas näyttelykäynti oli tarkoitus toteuttaa Mänttään katsomaan Riiko Sakkisen teoksia sekä Antti Oikarisen maalauksia/veistoksia. Tajusin kuitenkin Antin näyttelyn loppuneen ja ajan olevan rajallista lähteä syksyn aikana mihinkään katsomaan taidetta. Joten kolmanneksi näyttelyksi valitsin myös Beckerissä olleen näyttelyn.




       













            
          Tämä oli Sini-Meri Hedbergin (s.1972)ja Jaana Valtarin (s.1972) "sur la mer"-yhteisnäyttely. Nämä kaksi kuvataiteilijaa maalaavat hyvin erityylillä yhteisessä työhuoneessa Turussa, mutta teokset toimivat uskomattoman hyvin yhteen. Osa teoksista on maalattu erikseen ja osa yhdessä. Sini-meri maalaa abstraktimpaa ja Jaanan teokset ovat miljöömuotokuvia. Teokset olivat kuvapareja ja niitä yhdisti jokin yhteinen teema tai väri. Oli mielenkiintoista katsoa teoksia yhdessä ja sen jälkeen erikseen ja todeta etteivät ne olleet niin vahvoja ilman toisiaan.

Sini-Meri Hedberg, rantautuminen ,2011

        Itselleni mieluisampia ja kiinnostavampia olivat Sini-Merin abstraktit maisemamaalaukset, sillä hänen värien käyttönsä on taitavaa ja hypnoottista. Ei Jaana Valtarin töissä minusta mitään vikaa ollut, mutta ne eivät koskettaneet minua niin kuin Sini-Merin teokset. Sini-Meri käyttää maalauksissaan pääosin öljyvärejä. Öljyväreillä maalausjälki on toisenlaista ja värit hehkuvat kauniimmin kuin akryylimaaleilla maalatut työt. Teoksiin tulee minusta enemmän syvyyttä. 

Sini-Merin työt saivat mielikuvitukseni liikkeelle ja matkasin mielessäni toisiin maisemiin niiden ääressä. Tämä on se, mikä taiteessa viehättää ja kiinnostaa. Matkat ilman fyysistä siirtymää kiehtovat ja samaan tilaan pääsee myös elokuvien, musiikin ja kirjojen kanssa. Sini-Merin maalaukset olivat ja ovat herkullisia, kepeitä ja jotenkin naisellisia. Tämänkin näyttelyn jälkeen kävin tutustumassa netin kautta löytyvään tietoon hänestä ja teoksistaan. Olisin voinut ottaa useammankin hänen työnsä seinälleni.